Pohjoismaiden vihreä vasemmisto ilmaisee selkeän ja vankkumattoman tukensa Grönlannin oikeudelle täyteen itsemääräämisoikeuteen. Grönlanti kuuluu grönlantilaisille – ei suurvalloille, markkinavoimille eikä historiallisille valtarakenteille. Jokaisella kansalla on oikeus päättää itse poliittisesta, taloudellisesta ja sosiaalisesta tulevaisuudestaan.
Aikana, jolloin arktinen alue on yhä enemmän geopoliittisen kilpailun, resurssien ja sotilaallisen strategian kohteena, on ratkaisevan tärkeää, että suurvaltojen politiikka tai taloudellinen paine eivät heikennä itsemääräämisoikeuden periaatetta. Historia on liian usein osoittanut, kuinka strategisia alueita on kohdeltu pelinappuloina globaalissa valtapolitiikassa. Tämä kehitys on torjuttava selvästi.
Kyse ei ole alueellisista vaatimuksista tai kansallisesta arvovallasta. Kyse on oikeudenmukaisuudesta, demokratiasta ja dekolonisaatiosta. Olipa kyse sitten suhteista Tanskaan tai muihin maihin, tulevasta itsenäisyydestä tai muista poliittisista valinnoista, päätökset on tehtävä grönlantilaisten itsensä toimesta – ilman ulkoista painostusta.
Trump on toisen presidenttikautensa alusta lähtien ilmaissut yhä voimakkaammin ekspansionistisia vaatimuksiaan, joiden mukaan Grönlanti tulisi kuulua Yhdysvaltoihin. Vaikka uhkaukset sotilaallisen voiman käytöstä vaatimusten saavuttamiseksi ovat ainakin väliaikaisesti vaienneet, uhka Grönlannin itsemääräämisoikeudelle ei ole ohi.
Pohjoismaiden vihreä vasemmisto on huolissaan siitä, miten Trumpin toistuvat strategiset ja taloudelliset tavoitteet alueella ilmenevät kiristyksenä ja ilman minkäänlaista kunnioitusta Grönlannin itsemääräämisoikeutta kohtaan. Millään valtiolla ei ole oikeutta ostaa, painostaa tai muulla tavoin ottaa haltuunsa kansaa tai sen aluetta.
Kansainvälisellä yhteisöllä – etenkin Pohjoismailla – on vastuu puolustaa selkeästi kansainvälistä oikeutta, vastustaa kaikenlaista uuskolonialistista vaikutusvaltaa ja tukea aktiivisesti Grönlannin oikeutta muovata itse tulevaisuuttaan. Meidän vastuullamme on varmistaa, että demokratia ja itsemääräämisoikeus painavat enemmän kuin valtapolitiikka ja taloudelliset intressit.
